Itämeren tulevaisuus huolestuttaa – mitä on tehtävissä ja uskaltaako kalaa syödä?

Suomalaiset syövät yleisesti ottaen mielellään kalaa, vaikka nousevien hintojen myötä moni onkin tinkinyt kalansyönnistä. Toisaalta kalatiskiltä tulee napattua helposti iänikuista lohta, vaikka esimerkiksi ahven tai merenelävät ovat erinomaisia vaihtoehtoja.

Vesistöihin ja kalan syöntiin liittyy muutamia seikkoja, jotka on hyvä tiedostaa niin terveydellisistä kuin ympäristön tilaan liittyvistä näkökulmista.

Itämeri pelastettava – rehevöityminen ja raskasmetallit mietityttävät

Itämeren tilaan liittyvä huoli on paljon esillä mediassa. Suurin Itämeren ongelmista on ylimääräisistä ravinteista koituva vesistön rehevöityminen.

Haitallisiin ravinteisiin lukeutuvat muun muassa maa- ja metsätalouden sekä kotitalouksien ja liikenteen tuottamat fosfori ja typpi. Ilmastonmuutos kasvattaa omalta osaltaan vesistöihin päätyvien ravinteiden määrää.

Kalastus ja kalatalous ovat moniulotteisia ilmiöitä, jotka tasapainoilevat tuotannon, ympäristön ja kannattavuuden ristitulessa. Eettisiin kysymyksiin ja ympäristöystävällisyyteen kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota niin lakien ja asetusten kuin tietoisuuden lisääntymisen myötä, mutta tilanne on haastava.

Pohjoismaat ovat syystäkin huolissaan Itämeren tilasta ja tulevaisuudesta. Norjalle päänvaivaa tuottaa myös Pohjoinen jäämeri ja siihen liittyvät omistuskiistat.

Rehevöitymisen karut seuraukset – happikato, levien lisääntyminen ja monimuotoisuuden väheneminen

Moni mainitsee huolensa Itämeren rehevöitymisestä ja aihe on usein pinnalla poliittisissa keskusteluissa ja erilaisissa asiaohjelmissa. Mutta mitä rehevöityminen oikein tarkoittaa ja millaisia seurauksia sillä on?

Merkittävimpiä ympäristövaikutuksia on kaksi:

  1. Rehevöityminen pahentaa happikatoa ja lisää erilaisten levien määrää. Yhdistelmä on ongelmallinen, sillä levät kuluttavat happea. Vähäisen hapen myötä pohjasta nousee sinne varastoituneita ravinteita, jotka tehostavat levien kasvua.
  2. Rehevöityminen uhkaa Itämeren monimuotoisuutta. Pohjassa on jo suuria alueita, joilla ei ole enää minkäänlaista elämää happikadon vuoksi. Kalat ja nisäkkäät ovat vaarassa.

Ympäristön monimuotoisuuden väheneminen synnyttää yksipuolista ekosysteemiä, jonka mukautumiskyky ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin uusiin olosuhteisiin on heikompi.

Itämeren hyvinvoinnin kannalta muutamat lajit ovat erityisen tärkeässä asemassa. Nämä niin kutsutut avainlajit helpottavat muiden lajien kasvua tarjoamansa ravinnon ja suojapaikkojen muodossa. Itämeren avainlajeihin lukeutuvat meriajokas, rakkolevä ja sinisimpukka.

Kalansyönti kannattaa, mutta valitse lajit huolella

lohi

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan kalaa tulisi syödä kaksi kertaa viikossa. Kalan sisältämät terveyshyödyt liittyvät etenkin sydän- ja verisuonitautiriskin pienenemiseen. Ravitsemuksellisista hyödyistä huolimatta kalan syönnissä on kuitenkin noudatettava tiettyä varovaisuutta – etenkin tietyissä elämänvaiheissa.

Pohjanlahti ja Suomenlahti ovat suosittuja taimenen, lohen ja silakan pyyntipaikkoja, mutta kyseisiä kalalajeja turhan usein nauttimalla altistuu helposti liian suurelle määrälle terveydelle haitallisia komponentteja. Näitä ovat muun muassa

  • dioksiinit
  • PCB-yhdisteet
  • metyylielohopea.

Kalarehun tiukan laadunvalvonnan ansiosta kasvatetussa kalassa on huomattavasti vähemmän sekä PCB:tä että dioksiineja.

Koolla on väliä – suosi pienempiä kaloja

iso ahven

Metyylielohopea on etenkin hauen, niin sisävesistä kuin Itämerestä pyydetyn, kohdalla riski. Olipa kyseessä sitten sisävesi- tai merikala, tulisi kalaa valitessa suosia pienempiä kaloja, jotka ovat kerryttäneet elimistöönsä vähäisemmän määrän haitallisia aineita.

Ihmiselle ravinto on suurin metyylielohopea-altistuksen aiheuttaja. Elohopean orgaaninen muoto metyylielohopea on vaarallinen, sillä siihen liitetään lisääntynyt sydän- ja verisuonitautiriski.

Edellä kuvattuihin seikkoihin liittyen Ruokavirasto suosittaa kalan syönnissä seuraavia ohjeita:

  • Lasten, nuorten ja hedelmällisessä iässä olevien tulisi syödä ainoastaan 1–2 kertaa kuussa Itämerestä kalastettua lohta tai taimenta tai perkaamattomana yli 17 cm kokoista silakkaa.
  • Lasten, nuorten ja hedelmällisessä iässä olevien tulisi syödä haukea ainoastaan 1–2 kertaa kuussa. Suosituksen piiriin kuuluvat niin merikalat kuin järvikalat.
  • Raskaana olevien ja imettävien naisten tulisi välttää elohopean vuoksi haukea tyystin.
  • Mikäli sisävesikalaa syö päivittäin, tulisi myös muiden petokalojen käyttöä vähentää elohopean vuoksi. Vältettäviä kalalajeja ovat muun muassa suurikokoinen ahven, made ja kuha.

Kyse on kuitenkin ohjeistuksesta, joten yöuniaan ei kannata menettää, jos joskus on sattunut nauttimaan jotakin edellä mainituista kalalajeista suositeltua useammin.

Ei koti pelkästään kaloille – Itämeressä elää myös nisäkkäitä

Itämeri on suomalaisille monella tapaa merkittävä vesistö, eikä vähiten kalatalouden takia. Itämeren biodiversiteetti on alueen karuudesta huolimatta edelleen suhteellisen värikäs, mutta meressämme elää ainoastaan neljä eri merinisäkäslajia. Nämä ovat

  • harmaahylje
  • kirjohylje
  • itämerennorppa
  • pyöriäinen.

Vaikka Itämeri ei tarjoakaan vakituista kotia edellä mainittuja suuremmille nisäkkäille, tavataan alueella toisinaan satunnaisia vierailijoita.

Vuosien saatossa epäuskoiset silminnäkijät ovat bonganneet Itämerellä muun muassa ryhävalaan, maitovalaan ja delfiinin. Se, miksi valaat ja delfiini olivat jättäneet valtameret taakseen, on mysteeri vielä tänäkin päivänä.

Kuinka paeta ympäristö- ja ravintokysymysten mukanaan tuomaa ahdistusta?

Erilaiset luonnonsuojelujärjestöt ja valtiolliset organisaatiot pyrkivät torjumaan veteen valuvien ravinteiden määrää kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden avulla. Maa- ja metsätalous on Suomen osalta Itämeren merkittävin ravinnekuormittaja.

Kuormitusta voidaan vähentää suunnitelmallisen ja kauaskantoisen maataloustukipolitiikan avulla. Peli ei ole onneksi vielä täysin menetetty.

Yksittäinen kalasta pitävä kuluttaja voi puolestaan vaikuttaa elohopeapitoisuuteensa viettämällä vähemmän aikaa kalatiskillä ja enemmän nettikasinolla. Rahaa säästyy, sillä monet kasinotarjoukset ja ilmaiset demopelit tekevät pelaamisesta suorastaan edullista.

Erilaiset meren kalat ovat toimineet innoittajina suosituille kolikkopeleille, joista tunnetuimpiin lukeutuvat Pragmatic Playn Big Bass Bonanza -pelit. “Bass” on ahven englanniksi, joten pelin keskiössä seikkailee todellakin kala. Kalastusaiheisessa pelisarjassa on yhteensä neljä osaa: Big Bass Bonanza, Big Bass Hold & Spinner, Christmas Big Bass Bonanza ja Big Bass Splash.